Ote SRL:n kilpailusäännöistä:
372. Taitoarvostelu 1. Yleistä
Esteratsastuksen taitoarvostelussa palkitaan klassista esteratsastusta, jossa urheilija istuu tasapainossa ja suorittaa radalla olevat tehtävät eleettömästi hevosen edetessä sopivassa tempossa ja tasaisessa rytmissä.
Taitoarvostelun tavoite on kehittää ratsastajia tulevia vaativampia esteratoja varten ja siinä tulee palkita niitä suorituksen osatekijöitä, jotka mahdollistavat virheettömän suorituksen.
Taitoesteratsastuksen tarkoitus on myös yhdenmukaistaa esteratsastusta Suomessa ja taitoluokkia tulee käyttää etenkin poni- ja junioriratsastajien koulutuksessa. Taitopöytäkirjaa (liite 9) voi käyttää kaiken tasoisissa kilpailuissa.
Taitoarvostelussa noudatetaan SRL:n estesääntöjä seuraavin sovellutuksin:
– Arvosteluna käytetään vain taitoarvostelua, suositellaan 367.1 (A0/taitoarv.) tai (A1/taitoarv.). Toisessa vaiheessa on tällöin vähintään 7 estettä (8, jos mukana on sarja). 1. vaihe voi sisältää 5 estettä.
– Taitotuomari(t) toimivat TPJ:n alaisuudessa ja käyttävät omaa sihteeriä
– Urheilijat tervehtivät luokan tuomaria
– Ponit ja hevoset pyritään arvostelemaan erikseen
– Taitotuomareita pitää olla 1 – 3. Jos käytetään useampaa tuomaria, suositellaan käytettäväksi kollegiaalista
arvostelua.Mikäli tuomarille syntyy eturistiriita alue- tai kansallisessa kilpailussa, suositellaan käytettävän
kahden tai useamman tuomarin kollegiaalista arvostelua.
– Ratojen suunnittelussa keskitytään normaaleihin etäisyystehtäviin: Sarja (suositus 100 cm luokista alkaen),
pitkä lähestyminen, kaareva- ja suora linja (ei alle 20 m tason 1-2 kilpailuissa, ei alle 17 m tason 3-5
kilpailuissa).
– Mahdolliset ravi- yms. erityistehtävät merkitään ratapiirrokseen.
– Tulosten laskun jälkeen pöytäkirja (t) annetaan urheilijalle.
– arvostelussa voidaan käyttää myös yhden numeron pöytäkirjaa (liite 8). Tätä kuitenkin suositellaan
käytettäväksi vain harjoituskäytössä esim. ratsastuskoulujen kilpailuharjoituksissa tai seurakilpailuissa.
Tuomarin tulee arvostella vain sitä, mitä näkee, vaikka tuntisi ratsukon. Jokaisen tuomarin tulee käyttää koko numeroskaalaa; arvostelukohdissa, missä on ruudut vahvuuksia ja heikkouksia varten, tulee tuomarin perustella ainakin arvosanat alle 5 ja siitä alaspäin sekä 7 ja siitä ylöspäin. Molemmissa pöytäkirjoissa (liite 8 ja 9) saa käyttää desimaaleja.
Arvosana-asteikko on seuraava:
Erinomainen 10
Erittäin hyvä 9
Hyvä 8
Melko hyvä 7
Tyydyttävä 6
Välttävä 5
Heikko 4
Melko huono 3
Huono 2
Erittäin huono 1
Ei esitetty 0
2. Arvosteluperusteet
2.1 Urheilija (ratsastaja)
Urheilijan istunta esteiden välillä ja esteillä
Urheilija istuu esteiden välillä tasapainossa: kevyessä tai esteistunnassa tai tehtävän vaatiessa vähän syvemmässä istunnassa. Katse on eteen ylös, tulevan tehtävän suuntaisesti. Kädet ovat linjassa hevosen suuhun ja rinnakkain, nyrkit suljettuna ja peukalonsyrjä ylöspäin. Ylävartalo on ryhdikäs ja liikkeen mukana. Kantapäät alhaalla, jalustin jalkaterällä, varpaat hivenen ulospäin ja alapohje kiinni.
Urheilija mukautuu ylävartalollaan hyppyyn sukeltamatta tai pyöristämättä selkää. Käsi myötää tehtävänmukaisesti, lyhyt-/pitkä/automaattinen myötääminen, harjaote on sallittu, ohja saa roikkua hypyssä, kyynärkulmat rentoina ja nyrkit suljettuina. Katse on eteenpäin ja kohti seuraavaa tehtävää. Pohje pysyy vakaana, jalka rentona läpi hypyn ja kantapää säilyy alas painettuna.
2.2 Radan ratsastus
Oikeat tiet ja lähestymiset, tempo, rytmi, tasapaino ja laukat, urheilijan vaikutus
Lähestyminen eli 3-4 viimeistä askelta ennen estettä. Ratsukko käyttää tilan hyväkseen kuitenkin välttäen ylisuuria kaarteita. Hevonen on kaarteissa sisäpohkeen ympäri ja suorilla linjoilla suora. Lähestymiset esteille tasaisessa rytmissä, keskelle estettä ja oikeat ponnistuspaikat löytyvät ilman suuria tempon muutoksia.
Rytmin tulee säilyä läpi koko suorituksen, myös urheilijan lyhentäessä ja pidentäessä laukkaa. Hevonen on tasapainossa, kun se laukkaa etuosa keveänä, myötälaukassa ja kaarteissa sisäpohkeen ympäri. Laukanvaihto tapahtuu rytmin säilyessä laukka-askeleessa, toissijaisesti muutaman raviaskeleen kautta. Tempo ja ”kierrokset” ovat tehtävään sopivat.
Urheilija vaikuttaa hevoseen pienin avuin hevosen rytmiä häiritsemättä. Kääntäessä tai pidättäessä käsien vakaus säilyy ja ohjasotteet ovat pehmeät. Maiskutus tai muut ääniavut eivät häiritse suoritusta ja hevosen keskittymistä tehtävään. Raipankäyttö on kilpailusääntöjen mukaista. Hevonen suorittaa sille asetetut tehtävät kuuliaisesti ja seuraa urheilijan apuja pyrkien halukkaasti eteenpäin
Annetut tuomaripisteet (liite 9) kerrotaan kahdella.
2.2 Yleisvaikutelma
Kokonaiskuva ratsukosta, ratsukon yhteistyökyky ja hevosmiestaito
Ratsukko tulee radalle valmistautuneena tehtävään. Hevosen ikä, ja koulutustaso ovat tehtävään sopivat ja hevonen ja urheilija muodostavat yhteistyökykyisen ja sopusuhtaisen ratsukon. Hevonen on hyvin hoidettu, siisti ja varusteet ovat puhtaat, hevoselle oikein sovitetut ja tarkoituksenmukaiset. Urheilija on sääntöjen mukaisesti ja kilpailun tason mukaan pukeutunut. Kunto ( Heponiityn kisoissa ei tarvitse kilpailuvarusteita mutta siistit vaatteet ja varusteet )
Urheilijan käytös jo radalle tullessa aina radalta poistumiseen saakka on maltillista ja hevostaitojen mukaista. Hevosen tulee voida luottaa urheilijaan ja mahdollisen virheen sattuessa korjauksen tulee tapahtua asiallisesti ja sääntöjä noudattaen.
Urheilijan pukeutumisen ja hevosen varusteiden tulee olla turvalliset sekä sääntöjen mukaiset.
2.4. Vähennykset
2.4.1 Tottelemattomuusvirheet
Ensimmäisestä tottelemattomuudesta vähennetään 3 pistettä. Toisesta tottelemattomuudesta ratsukko hylätään.
2.4.2 Pudotukset
Jokaisesta pudotuksesta vähennetään 2 pistettä.
2.4.4 2.4.3 Aikavirheet
Maksimiajan ylityksestä vähennetään 2 pistettä.
